Työnhakijat kertovat: näin rekrytoit hakijaystävällisesti

”Millainen on sun mielestä hyvä rekrytointiprosessi?”

Näin kysyimme Tise-sovelluksen käyttäjiltä osana Kuntarekryn mainoskampanjaa maalis-huhtikuussa. Tise on mobiilisovellus, jossa myydään käytettyjä tavaroita, erityisesti vaatteita. Haimme mainoskampanjalla näkyvyyttä Kuntarekrylle ja vastauksia Kuntarekryn käyttöasteeseen nuoremman kohderyhmän keskuudessa, sekä tuoreita näkemyksiä kiinnostaviin työnhakusisältöihin ja rekrytointiprosessien kehittämiseen.

Kyselyyn vastasi 2834 ihmistä. Suurin osa Tisen käyttäjistä on 15-35 -vuotiaita naisia. Vastaajista 46% oli käyttänyt Kuntarekryä aiemmin.

Kohti parempia hakijakokemuksia

Kysymykseen hyvin toteutetun rekrytointiprosessin ominaispiirteistä saimme runsaasti erilaisia vastauksia, jotka kattoivat kaikki rekrytointiviestinnän osa-alueet työpaikkailmoittelusta perehdytykseen. Vastausten joukossa kuitenkin toistuivat tietyt teemat, joita rekrytoinneilta toivotaan työnhakijana:

Nopeus. Toimiva rekrytointiprosessi on ennen muuta nopea, sekä kokonaiskestoltaan että hakijaviestinnältään. Vastaajat haluaisivat, etteivät rekrytoinnit kestäisi muutamaa viikkoa kauempaa ja sisältäisi lukuisia kierroksia. Tärkeänä pidetään myös sitä, että hakija saa tiedon sekä prosessin lähtökohtaisesta aikataulusta, että omasta tilanteestaan heti, kun mahdollista. Esimerkkinä monessa vastauksessa tuotiin esiin, kuinka myös ns. hylätyille hakijoille pitäisi ilmoittaa heti, kun haastateltavat on valittu, eikä vasta rekrytoinnin päätyttyä.

Selkeys. Useat vastaajat korostivat, kuinka selkeät aikataulut ja informaatio auttavat vähentämään työnhakuun väistämättä sisältyvää epävarmuutta ja epäselvyyttä. Esimerkkinä hyvästä menettelytavasta tuotiin esiin, kuinka jo työpaikkailmoituksessa kerrotaan, milloin haastateltavat saavat kutsunsa ja milloin haastattelut pidetään. Muutoksista voi aina viestiä.

Läpinäkyvyys. Vastaajat toivovat, että työnantajat jakaisivat riittävästi työnhakijoita oikeasti kiinnostavaa tietoa. Tässä yhteydessä viitattiin mm. työpaikkailmoituksiin – riittävän käytännönläheinen kuvaus vastaa kysymyksiin ja luo todenmukaisempaa kuvaa itse työstä. Palkan ilmoittaminen euromääräisenä jo työpaikkailmoituksessa oli yksi toistuva toive.

Hakijat arvostaisivat myös sitä, että rekrytointia koskeviin yhteydenottoihin vastattaisiin ystävällisesti ja haastaviinkin kysymyksiin rehellisesti työnantajan toimesta.

Aktiivisuus. Vastausten pohjalta kävi jälleen selväksi, ettei rekrytoiva työnantaja voi viestiä liikaa hakijoille. Lähettämällä mm. vahvistusviestin hakemuksen jättämisen jälkeen, väliaikatietoa mahdollisista muutoksista prosessin aikatauluissa, sekä tietoa hakijan etenemisestä tai prosessin loppumisesta omalla kohdalla, voit osoittaa kunnioittavasi työnhakijan aikaa ja vaivaa.

Liian moni vastaaja oli tullut ”ghostatuksi” rekrytointiprosessissa, eli työnantaja ei ollut koskaan informoinut hakijaa hänen statuksestaan tai rekrytoinnin lopputulemasta. Kaiken rekrytointiviestinnän pitäisi toteutua aktiivisesti työnantajalta työnhakijoille.

Yhdenvertaisuus. Muutamat vastaajat kertoivat kokeneensa epäoikeudenmukaista kohtelua (tai tunnetta siitä) joissakin rekrytoinneissa, joihin ovat osallistuneet. Tätä pidetään luonnollisesti hakijakokemukseen negatiivisesti vaikuttavana tekijänä. Hakijalle ei pitäisi tulla oloa, että hänen mahdollisuutensa ovat huonommat jonkun hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi.

Yllätyksettömyys. Eräs vastaajista nosti esiin, kuinka hänelle on esitetty haastattelutilanteessa sellaisia avoimeen työpaikkaan liittyviä osaamisvaatimuksia, mitä ei työpaikkailmoituksessa ole kerrottu. Hakija koki tämän epärehellisenä ja epäreiluna.

Osa vastaajista kertoi myös kohdanneensa haastattelutilanteissa epäasiallisia kysymyksiä, joihin on todella vaikea suhtautua yllättäen. Haastattelutilanteen pitäisi olla turvallinen tila, jossa työhaastattelun pelisäännöt ovat työnantajalle selkeät.

Rentous. Useat vastaajat kertoivat, kuinka parhaat työhaastattelut ovat olleet ilmapiiriltään rentoja, mukavia ja kiireettömiä, vaikka samanaikaisesti tilanteeseen kuuluvan asiallisia. Hakijat toivovat työnantajien tekevän töitä sopivan ilmapiirin luomiseksi haastattelutilanteeseen. Rennossa ilmapiirissä on helpompi myös itse kysyä kysymyksiä työnantajalta, jota pidetään tärkeänä osana haastattelutilannetta.

Henkilökohtaisuus. Tietoa valinnasta tai hylkäämisestä toivotaan ensisijaisesti puhelimitse, varsinkin jos on käyty haastattelussa. Hakijat kokevat myös tärkeäksi, että heidän on mahdollista kysyä ja saada palautetta omasta hakemuksestaan tai haastattelustaan.

Eräs vastaajista nosti esille myös mielenkiintoisen ajatuksen – voisiko haastatteluun sisältyä henkilökohtainen tutustumiskierros työpaikan toimitiloissa? Tämä olisi erinomainen tapa luoda positiivista ja mieleenpainuvaa työnantajakuvaa.