Niklas Gårdelid,
Digitaalisen saavutettavuuden asiantuntija, Grade
Koska olen ollut täysin sokea syntymästäni asti, minulle on erityisen tärkeää varmistaa, että kaikki voivat vammasta riippumatta käyttää digitaalisia palveluita yhdenvertaisesti. Uskon vahvasti, että tämä edistää yhteiskunnallista osallisuutta, erityisesti työmarkkinoilla.
Viimeaikainen teknologinen kehitys ja tekoäly ovat epäilemättä avanneet uusia ovia työmarkkinoille, joilla yhä useammat ihmiset voivat tehdä työtään omien tarpeidensa ja kykyjensä mukaisesti. Tämä puolestaan helpottaa työnantajia palkkaamaan monipuolisemman joukon ihmisiä ja vahvistamaan siten organisaationsa osaamista ja kokemuspohjaa.
Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tuoreiden tilastojen mukaan noin 12 % työikäisestä väestöstä Ruotsissa elää jonkin vamman kanssa, eli noin 778 000 henkilöä. Se, kuinka paljon tämä vaikuttaa työkykyyn, riippuu useista tekijöistä, kuten yksilön tilanteesta ja työn luonteesta, mutta myös siitä, miten uutta teknologiaa käytetään työpaikalla.
Vaikka tekoäly (AI) ei ole uusi käsite (termi otettiin käyttöön jo vuonna 1955), teknologiasta on viime vuosina tullut huomattavasti helpommin tavallisten käyttäjien saatavilla. Tämä on avannut monia uusia mahdollisuuksia, erityisesti osallisuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi.
Noin 53 % 16–65-vuotiaista vammaisista henkilöistä on nykyään työelämässä. Vastaava osuus muussa väestössä on noin 80 %. Toisin sanoen näiden ryhmien välillä on edelleen merkittävä kuilu työmarkkinoille osallistumisessa.
Tähän on monia syitä, mutta valitettavasti työnantajien keskuudessa näyttää yhä esiintyvän epävarmuutta vammaisten henkilöiden palkkaamista kohtaan. SCB:n mukaan yleisin syrjinnän muoto työelämässä vammaisia kohtaan on se, että henkilöä ei valita työhön, vaikka hänellä olisi samat pätevyydet kuin hakijoilla ilman vammaa. Vuonna 2022 toimisto- ja vähittäiskaupan rekrytointiasiantuntijoille suunnattu kysely Ruotsissa osoittaa samoin, että työnantajat ovat yleisesti ottaen haluttomampia palkkaamaan vammaisia henkilöitä, vaikka tämä vaihtelee vamman tyypin ja asteen mukaan.
Tiedän omasta kokemuksestani, kuinka tärkeää on tuntea itsensä osaksi työyhteisöä. Gradella vammaani pidetään jopa etuna työroolissani – ja se merkitsee minulle paljon.
Tekoälyn käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. SCB:n mukaan tekoälyn käyttö yrityksissä, joissa on vähintään 10 työntekijää, nousi 10,4 prosentista vuonna 2023 25,4 prosenttiin vuonna 2024. Tekoälyllä on monia käyttötarkoituksia tekstien tiivistämisestä organisaation strategiatyön tukemiseen. Lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää monin tavoin vammaisten henkilöiden saavutettavuuden parantamisessa.
Käytän itse tekoälyä laajasti sekä vapaa-ajalla että työssä, esimerkiksi saadakseni kuvauksia valokuvista tai ympäristöstäni, mikä aiemmin ajateltiin mahdottomaksi koneelle. Se, että voin yhtäkkiä ymmärtää, miksi kollegat nauravat Teamsiin jaetulle kuvalle (ja nauraa mukana), tai saada kuvauksen kauniista luonnonmaisemasta matkustaessani ilman, että minun täytyy joka kerta pyytää apua vieressä istuvalta, on ollut minulle täysin uusi kokemus.
Digitaalinen saavutettavuus on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen aihe Ruotsissa, ja sekä julkiselle sektorille että tietyille yksityisille toimialoille, kuten liikenteelle, verkkokaupalle ja pankkialalle, on asetettu lakisääteisiä vaatimuksia. Olen itse kokenut esimerkiksi verkkoruokaostosten tekemisen tai junien ja bussien lippujen varaamisen digitaalisesti ajoittain haastavaksi, joten olen erittäin iloinen siitä, että lainsäädäntö tällä alueella on kehittynyt.
Saavutettavien sovellusten ja verkkosivustojen kehittäminen voi kuitenkin olla vaativaa, sillä monia vaatimuksia on täytettävä ja laajaa testausta tehtävä. Tässä tekoäly voi olla aidosti avuksi – ei ainoastaan kehittäjille saavutettavan koodin kirjoittamisessa, vaan myös sisällöntuottajille, jotka julkaisevat materiaalia verkossa. Yksi saavutettavuusvaatimus on esimerkiksi se, että kaikella olennaisella visuaalisella sisällöllä (kuten kuvilla) on oltava tekstimuotoinen kuvaus, ja tämän useat tekoälytyökalut pystyvät nykyään tuottamaan.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että manuaalinen testaus tulee jatkossakin olemaan välttämätöntä hyvän saavutettavuuden varmistamiseksi, mutta uskon myös, että nykyiset työkalut voivat tarjota arvokasta tukea entistä saavutettavamman sisällön luomisessa.
Kun työpaikkasivustot ja rekrytointi-ilmoitukset ovat saavutettavia, työnantajat avaavat oven useammille työnhakijoille. Pelkästään tämä lisää työmarkkinoiden monimuotoisuutta.
Työn tekeminen edellyttää monenlaisten materiaalien käsittelyä PowerPoint-esityksistä ohjeistuksiin ja kokousmuistioihin. Paras tapa omaksua tietoa vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi lukihäiriöiset henkilöt voivat tarvita kirjoitetun tekstin äänimuodossa, kun taas henkilöt, joilla on tiettyjä kognitiivisia tai kehityksellisiä vammoja, voivat tarvita sisällön esittämistä yksinkertaisemmassa muodossa.
Nykyiset tekoälytyökalut tarjoavat monia tapoja käsitellä sisältöä. Laajan raportin voi tiivistää muutamaan selkeään lauseeseen tai muuntaa podcastiksi, jossa tekoälyjuontajat keskustelevat sisällöstä käyttäjälle sopivalla tavalla. Nämä innovaatiot antavat yhä useammille mahdollisuuden hoitaa työtehtävänsä omien tarpeidensa mukaisesti.
On kuitenkin tärkeää, että teknologiaa käytetään vastuullisesti, erityisesti käsiteltäessä arkaluonteista tietoa. Siksi erillisen tekoälypolitiikan laatiminen ja selkeiden käyttöohjeiden määrittely työpaikalla voi olla hyvä idea.
Kun seuraavan kerran rekrytoijana pohdit, kannattaako vammaisen henkilön palkkaaminen, pysähdy hetkeksi ja mieti, voisiko teknologia olla avain tämän henkilön potentiaalin vapauttamiseen. Et saa vain kollegaa, jolla on uusia näkökulmia, vaan myös laajennat organisaatiosi osaamista ja kokemusta.
Aivan kuten tekoäly voi opastaa minua metsissä ja puistoissa, se voi toimia myös oppaana kohti osallistavampaa työmarkkinaa.
Ota yhteyttä ja varaa maksuton esittely, jossa tutustumme työkaluihimme juuri teidän tarpeidenne mukaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueella rekrytointimarkkinointi on osa hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia Toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi Päätoimipaikka Jyväskylä, Suomi Työntekijöitä 13 000 Asiakkaana vuodesta 2010 “Jatkuvat kampanjat sosiaalisessa
Rekrytoinnin vuosi 2025: mitä luvut kertovat työnantajille? People at GradeGradella intohimomme on kehittää työntekijäkokemusta esihenkilöille, rekrytoiville esihenkilöille ja työntekijöille. Tässä osiossa jaamme oivalluksia trendeistä, teknologiasta
Kevään massarekrytoinnit käynnistyvät – varmista näkyvyys opettaja- ja kesätyörekrytoinneissa People at GradeGradella intohimomme on kehittää työntekijäkokemusta esihenkilöille, rekrytoiville esihenkilöille ja työntekijöille. Tässä osiossa jaamme oivalluksia
